Erikoisautojen kuljetus
Autojen kuljetus avoimella autonkuljetuskalustolla
Autojen kuljetus katetulla kalustolla
Kaupallisen Liikenteen Palvelu
Logistiikkakeskus
Kurbadsin kuljetuksessa legendaarinen Alfa Romeo Alfetta GTV6 2.5
Kurbads jatkaa yhdessä Normunds Avotiņšin kanssa artikkelisarjaa eksklusiivisten urheiluautojen kokoelmasta.
Asiakas valitsi Kurbadsin ajoneuvon lähes vahingossa: ”Haaveilin Alfa Romeosta pitkään.” Alfa on historian saatossa erottunut muotoilullaan, minkä huomaa erityisesti tästä mallista – GTV6 V6-moottorillaan. Siten kyseisen auton valinta liittyi auton historiaan ja koruttomaan muotoiluun. Auto ostettiin Suomesta ja kuljetettiin Kurbadsin avulla Riikaan.
Neljä Euroopan mestaruutta, rooli James Bond -elokuvassa ja surkea vaihdelaatikko – hurjempaa ansioluetteloa on vaikea kuvitella.
ALFA ROMEO – EKSOOTTINEN JA MONIMUTKAINEN
Alfa Romeo Alfetta GT ja GTV edustavat jossain määrin siirtymäkautta 60-luvun vielä sodanjälkeisiä trendejä seuranneiden “Alfojen” ja järkevien 90-luvun etuvetojen välillä. Auton runko on niin sanottu elävä legenda – takavetoinen, siirtoakseliperiaatteen vaihteisto ja sisälle tai vaihteiston lähelle sijoitetut takajarrulevyt vähensivät jousittamatonta massaa. Eksoottinen, monimutkainen rakenne keskittyi yhteen tavoitteeseen: tasapainoon ja hallittavuuteen.
ItalDesignin suunnittelema Alfetta GT:n muotoilu oli todellinen vallankumous 70-luvun mittakaavassa verrattuna esimerkiksi malliin, johon se perustui. Alfetta oli periaatteessa rakennettu tavallisen vuoden 1972 Alfetta-sedanin perustalle, mutta tätä oli hankala huomata ilman aiempaa tietoa. Alfettan korityyppi, viistoperäinen coupe, ei ollut 70-luvun urheiluautojen klassinen muoto lähinnä siksi, että siinä oli mukava takapenkki. Voisi melkein ajatella, että Alfetta oli aikaansa edellä. Sehän oli varhaisessa vaiheessa lanseerattu viistoperäinen urheiluauto, jossa oli taittuvat takapenkit ja muita vastaavia ominaisuuksia. Alfettan tavaratilan avaaminen kuitenkin osoittaa, että näin ei ole. Pienistä kummallisuuksistaan huolimatta Alfettaa pidettiin melko mukavana autona.
ALFETTA GT:N ARVO – LEGENDAARINEN V6-MOOTTORI!
Jos Alfetta GT olisi pitäytynyt nelisylinterisissä moottoreissa, tämä Alfa olisi luultavasti muistettu historiankirjoissa suloisena ja “riittävänä” urheiluautona, kuten CAR-lehtikin totesi. Kuitenkin vuonna 1980 Alfetta GT varustettiin uuden tyylin lisäksi Alfa Romeo 6:n 2,5 litran V6-moottorilla. Näin siitä tuli kuvissa näkyvä auto ”Alfetta GTV6 2.5”. Moottorin ei pitänyt jakaa auton etuosaa vaihdelaatikon kanssa: sille oli hädin tuskin tarpeeksi tilaa konepellin alla, koska Alfetta oli suhteellisen pieni. Niinpä GTV6 sai oman “tavaramerkkinsä”: konepellin, jossa oli kumpu ja muovikansi ruiskutussuuttimen kotelon yläpuolella, koska hankalat kaasuttimet korvattiin Bosch L-Jetronic -ruiskutusjärjestelmällä GTV6:ssa. GTV6:lla oli silti tietysti omat syntinsä, kuten suurimmalla osalla italialaisista autoista. Se tunnetaan kömpelöstä vaihteenvaihdosta, mitä TV-ohjelman osuva vuoropuhelu kuvaa:
– Millainen mielikuva sinulle jäi toisesta vaihteesta?
– Ei minkäänlainen. En löytänyt sitä.
GTV6 PYSÄYTTÄMÄTÖN RALLI- JA MOOTTORIURHEILUSSA!
Tämä epätavallinen coupe voi olla ylpeä vaikuttavasta moottoriurheilu-urastaan. GTV6 voitti ETCC-sarjan mestaruuden neljä kertaa peräkkäin (1982–1985). Yves Loubet jopa voitti tällä autolla neljä kertaa peräkkäin Korsikan rallin ryhmässä A. Moottoriurheilun ja Etelä-Afrikan markkinoiden vaatimustenmukaisuuden ansiosta pieni määrä GTV6-malleja valmistettiin myös 3-litraisella moottorilla ja erityisellä konepellin ilmanottoaukolla varustettuna.
KEVEYS JA TEHO – ALFETTA GTV6:N KUVAAVAT OMINAISUUDET
Todellisuudessa ihmiset haluavat Alfa Romeo Alfetta GTV6 2,5 -mallin moottorin takia. 160 hevosvoimaa toi autolle viehättävän dynamiikan (se kiisi 0–100 km/h 8,8 sekunnissa ja maksiminopeus oli 212 km/h) sekä upean äänen. Auton käynnistäminen kylminä aamuina on melkein kuin uskonnollinen rituaali tänäkin päivänä, joten saksalaisista ruiskutussuuttimista huolimatta varhaisissa malleissa oli säädettävä kuristin. Takaosan jäykkä vaihdelaatikko piti hauskoja ääniä ja täytti korin oudolla tärinällä. Kaikki hävisi kuitenkin heti, kun onnistui kesyttämään kytkimen, vaihtamaan ensimmäiselle vaihteelle ja siirtymään eteenpäin lähtöpisteestä. Kunhan autossa vain oli ”Busso V6” (Alfan ja Ferrarin legendaarisen insinöörin, 60-asteen V6-moottorin kehittäjän Giuseppe Busson moottori), millään muulla ei ollut väliä.
